Kolme kuukautta koronapoikkeustilaa – 26 julkaistua kirjoitusta, 33 sivua koronapäiväkirjaa (lopetin 2.5.) ja lisäksi monenmoisia keskusteluja, joissa koronan aiheuttama poikkeustila on ollut keskeisenä aiheena.
Koronan vaikutus omaan arkeeni oli melkein minimaalista. Olen tehnyt etätöitä melkein 10 vuoden ajan, joten olen osaava ”kokemusasiantuntija”. Suurimmat muutokset olivat se, etten voinut tavata lapsenlastani emmekä voineen pelata sulkapalloa kavereiden kanssa. Iäkkäästä äidistäni huolehdin lähes tavalliseen tapaan alun epätietoisuuden jälkeen. Tai oikeastaan teimme sitä vaimoni kanssa normaalia enemmän, koska muut pitivät häneen suositeltua etäisyyttä. Muuten elin hyvin normaalisi ja lähipiirissänikin osattiin sopeutua helposti turvaväleihin eivätkä ne vaikuttaneet vuorovaikutukseemme tai tekemisiimme paljonkaan. Ulkona liikuttiin ja seurusteltiin ehkä jopa tavallista enemmän. Kaupoissakin kävimme lähes normaalisti.
Koronan vaikutus ajatteluuni, töitteni sisältöön ja osin muotoonkin oli kuitenkin suuri. Poikkeustilan erilaiset vaikutukset ovat keskeisinä teemoina noissa kirjoituksissani. Koronapäiväkirjoissani yritin selvittää itselleni, miten tämä koronapandemia ja poikkeustila vaikuttavat elämääni ja miten siihen pitäisi suhtautua.
Julkaistuissa kirjoituksissani pyrin keskittymään ”koivistomaisesti” voimaannuttaviin asioihin. Kun en tiennyt, mikä on totta omaani laajemmassa maailmassa ja minkälainen tulevaisuus on, niin keskityin niihin asioihin, jotka ovat varmasti hyviä, oli poikkeustila tai ei. Poikkeustilahavainnoista tai -kokemuksista käytin vain joitakin esimerkkejä kirjoituksissani väittämättä, että ne ovat ainut totuus kyseisestä asiasta.
Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden nettisivun otsikko ”Poikkeustilapuuhaa” oli minusta erinomainen, vaikka itse tuotin sinne myös ajattelua virittävää materiaalia. Omissa jutuissanikin oli toki paljon konkreettisia ja kokemuksellisia esimerkkejä siitä, miten myös poikkeustilassa voi ja kannattaa liikkua.
Erityisen tärkeäksi muodostui myöhemmin se, miten pidettäisiin yllä poikkeustilassa opittuja uusia liikkumistapoja eli luontoliikkumista, perheen kanssa leikkimistä, kotijumppaa ja yleensäkin arkeen hyvin sopivia liikuntatapoja.
Miessakit ry:n ”koronakaranteeniblogit” tuntui sekin hyvältä, sillä sen alla saatoin pohtia syvällisiä asioita hyvästä tahdosta, armosta, selviytymisestä, lähimmäisvastuusta, miehisyydestä, kokemusliikunnasta ja jalkapallosta eri tavoin tulkittuna. Ja tulevaisuudesta poikkeustilan ykkösvaiheen jälkeen.
Nyt emme vielä tiedä, mikä koronapandemiassa ja poikkeustilassa oli hyvää ja mikä huonoa. Selvää on, että tämä vaikutti talouteemme negatiivisesti, mutta siinäkin on sekä voittajia että häviäjiä. Niin käy aina. Omaan elämäämme korona vaikutti mielestäni suurimmaksi osaksi positiivisesti. Nyt olisikin siis erittäin tärkeä pitää yllä näitä hyviä tottumuksia niin hyvin kuin voimme.
Ja nyt paljastan sen, mitkä asiat minua eniten ihmetyttivät ja ärsyttivät poikkeustilan aikana. Pakko tunnustaa, että tieteestä ja tutkimuksesta ei ole ollut tässä poikkeustilassa paljon hyötyä. Vaikka koronavirus käyttäytyi jonkin verran epänormaalisti, niin olisi voinut olettaa, että tällaisiin erittäin todennäköisiin pandemiatilanteisiin olisi ollut laadittuna valmiita malleja siitä, miten ihmisten, instituutioiden, kansakuntien ja kansainvälisten yhteisöjen tulisi toimia – eikö kenelläkään suurissa yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa tullut mieleen tehdä tällaisia?
Liikuntasosiologina ja ikääntymistäkin tutkineena nostan esiin vain kaksi esimerkkiä, vaikka niitä olisi runsaasti. Poikkeustilan alkupuolella haastateltiin ihmisten liikuntakäyttäytymistä tutkinutta sosiaalipsykologia, jonka pääviestinä oli se, että ihmiset eivät noudata suosituksia, vaan heille pitää antaa vahvempia ja velvoittavampia ohjeita.
Luettuani jutun olin todella ärsyyntynyt sekä siitä, että oletin tutkijan olevan pahasti väärässä ja toiseksi siitä, että miten tieteessä yleensäkin oletetaan asioita ”laboratoriotutkimusten” eli ns. näyttöön perustuvien tutkimustulosten perusteella. Ongelmahan on, ettei tuollaisissa tutkimuksissa voida juuri ottaa huomioon ”sosiaalisissa todellisuuksissa” olevia ratkaisevia eroja tutkittavien ja muiden kansalaisten ja heidän todellisuuksiensa välillä. Poikkeustila nimittäin on sananmukaisesti poikkeustila ja silloin ihmisetkin käyttäytyvät toisin kuin normaalioloissa.
Tähän liittyen riskiryhmien eli varsinkin yli 70-vuotiaiden eristämisen negatiivisista vaikutuksista olisin kuvitellut esimerkiksi gerontologia- ja liikuntatiedeorganisaatioiden nostavan kovan metelin aiempien tutkimusten perusteella. Tähän herättiin vasta toukokuun puolivälin tienoilla, vaikka jo paljon aiemmin oli myös kokemustietoa asiasta.
Menettivätkö tutkijat ja heidän organisaationsa ”akateemisen ajattelun ja mielipiteen ilmaisun vapautensa” poikkeustilassa – vai onko sitä ollut viime aikoina muutenkaan, kun itsenäisen ajattelun profeetta Esa Saarinenkin liputtaa nyt sopeutumisen ja byrokraateille alistumisen puolesta. Entä jos Esa olisi asunut poikkeustila-ajan Ruotsissa, olisiko hän samaa mieltä?
Valitettavasti intuitioni oli oikeassa eli me suomalaiset noudatimme suosituksia liiankin hyvin. Koronan etenemisen kannalta tämä oli tietysti hyvä yllätys, vaikka tieteestä ja tieteilijöistä saikin näiden esimerkkienkin pohjalta kuvan, ettei niihin kannata luottaa. Sama ongelma tietysti näkyi tavalliselle kansalle THL:n ja epidemiologien sekavina ennustuksina.
En tietenkään väitä, että tieteen tulisi tietää kaikkia asioita etukäteen, mutta aivan varmasti jopa eri tieteenalat tai vaikkapa monialainen yliopisto olisi voinut aika pienelläkin panostuksella saada aikaan erilaisia skenaarioita tartuntatautien etenemisestä ja siitä, miten jopa yksittäisten ihmisten kannattaisi silloin toimia.
Aika yksinkertaista olisi tässäkin tapauksessa ollut antaa vahva ohje siitä, että ihmiset pitäisivät huolta kunnostaan turvallisilla tavoilla, joita oli koko ajan aivan riittävästi käytössä. Itsehän kirjoitin tästä melkein jokaisessa kirjoituksessani.
Toinen asia, josta olen erityisen huolissani on se, että me suomalaiset olimme tosiaan hyviä ”heittämään lusikan nurkkaan” (mitä sekin alun perin lienee tarkoittanutkin) ja pistämään valtiolle anomuksia vetämään. Mutta olemmeko yhtä hyviä nousemaan poikkeustilan lamaannuksesta aktiiviseen, mutta turvalliseen ja fiksuun todellisuuteen? Varmasti jatkan aiheen seuraamista ja siihen vaikuttamista tulevina viikkoina, kuukausina ja vuosina, sillä ”hyvää poikkeustilaa” ei kannata jättää käyttämättä hyväksi.
Itse kuitenkin pelkään, että poikkeustilasta nostetaan esiin ja tutkitaankin lähes pelkästään sen negatiivisia vaikutuksia. Etujärjestöt ja hyvää ajattelevat tutkimuslaitoksethan saavat ”käyttöaineensa” ongelmista ja kurjuusdiskursseista eivätkä positiivisista, voimaannuttavista tai resilienssiä lisäävistä ilmiöistä.
Jos olisin oikein positiivinen, niin toivoisinkin monipuolista työryhmää pohtimaan sitä, mitä tästä koronapandemiasta ja poikkeustilasta kannattaisi oppia ja tutkia, jotta saisimme ne positiiviset asiat esille ainakin samalla volyymilla kuin negatiivisetkin. Ehkä tämä on liikaa toivottu, mutta vielä sen kuitenkin saa sanoa.
Mutta nyt toivorikkaana kesää kohti ja muistakaa ottaa mukaan ne poikkeustilan hyvät asiat reppuunne evääksi. Tässä alla linkit 26 kirjoitukseeni, joissa sitä evästä aika paljon olisikin sekä luettavaksi että toteutettavaksi.
Poikkeustilablogit
Tiihonen A. 2020. Kadonnutta aikaa etsimässä – minkälainen on sinun kuuskytlukusi? (https://www.miksiliikun.fi/2020/03/09/kadonnutta-aikaa-etsimassa-minkalainen-on-sinun-kuuskytlukusi/). Blogi sivulla www.miksiliikun.fi, 9.3.2020.
Tiihonen A. 2020. Kokemuksellista oppimista kotikouluihin – kyllä tästäkin selvitään! (https://www.miksiliikun.fi/2020/03/19/kokemuksellista-oppimista-kotikouluihin-kylla-tastakin-selvitaan/). Blogi sivulla www.miksiliikun.fi, 18.3.2020.
Tiihonen A. 2020. Jalkapalloa. Kyllä, sitäkin. (https://www.miksiliikun.fi/2020/03/18/jalkapalloa-kylla-sitakin/). Blogi sivulla www.miksiliikun.fi, 18.3.2020.
Tiihonen A. 2020. Hyvän tahdon metsästystä eli koronakaranteenitarinoita miesten kokemuksista ja niiden merkityksistä. (https://www.miessakit.fi/2020/04/09/hyvan-tahdon-metsastysta-eli-koronakaranteenitarinoita-miesten-kokemuksista-ja-niiden-merkityksista/). Blogi Miessakit ry:n nettisivulla, 9.4..2020.
Tiihonen A. 2020. Mistä on kysymys KAEMissa? (https://tuki.kunnolla.fi/2020/04/14/blogi-mista-on-kysymys-kaemissa-2/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 9.4.2020.
Tiihonen A. 2020. Kokemusliikunnalla selviämme koronankin kanssa (https://tuki.kunnolla.fi/2020/04/10/blogi-mista-on-kysymys-kaemissa/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 10.4.2020.
Tiihonen A. 2020. Miksi liikut? (https://tuki.kunnolla.fi/2020/04/11/blogi-miksi-liikut/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 11.4.2020.
Tiihonen A. 2020. Kokemuksellista oppimista kotikouluihin – kyllä tästäkin selvitään! (https://tuki.kunnolla.fi/2020/04/12/blogi-kokemuksellista-oppimista-kotikouluihin-kylla-tastakin-selvitaan/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 12.4.2020.
Tiihonen A. 2020. Hyvää ja armollista pääsiäistä miehet. (https://www.miessakit.fi/2020/04/12/hyvaa-ja-armollista-paasiaista-miehet/). Blogi Miessakit ry:n nettisivulla, 12.4.2020.
Tiihonen A. 2020. Rajakylä – liikkujan paratiisi. (https://tuki.kunnolla.fi/2020/04/14/blogi-mista-on-kysymys-kaemissa-2/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 14.4.2020.
Tiihonen A. 2020. Miksi mies käy ryhmäliikunnassa? (https://tuki.kunnolla.fi/2020/04/15/blogi-miksi-mies-kay-ryhmaliikunnassa/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 15.4.2020.
Tiihonen A. 2020. Parempien liikkumiskokemusten avulla enemmän liikettä (yrittäjän) arkeen https://tuki.kunnolla.fi/2020/04/15/blogi-enemmanliikettaarkeen/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 15.4.2020
Tiihonen A. 2020. Identiteettikokemukset liikunnassa ja urheilussa – rakentamista ja jälleenrakentamista. (https://tuki.kunnolla.fi/2020/04/16/__trashed/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 16.4.2020
Tiihonen A. 2020. Muistakaa kannustaa eri sukupolvia liikkumaan koronankin aikana! (https://tuki.kunnolla.fi/2020/04/17/blogi-muistakaa-kannustaa-eri-sukupolvia-liikkumaan-koronankin-aikana/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 17.4.2020.
Tiihonen A. 2020. Ruokaa ajattelulle (https://www.miessakit.fi/2020/04/17/ruokaa-ajattelulle-mika-on-hyvaa/?fbclid=IwAR2ZMfLbnJEHI2MS2n51OjoqZ1afmoMy7d13EgXw0ZilRT3qFZ_-hK_dDlM). Blogi Miessakit ry:n nettisivulla, 17.4.2020. (Visa Kuusikallion esipuheella).
Tiihonen A. 2020. Leikkiminen on nyt kaikkien työtä. (https://tuki.kunnolla.fi/2020/04/21/blogi-leikkiminen-on-nyt-kaikkien-tyota/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 21.4.2020.
Tiihonen A. 2020. KAEMista innovoitua: alkaako nyt ulkona liikkumisen renessanssi? (https://tuki.kunnolla.fi/2020/04/23/blogi-kaemista-innovoitua-alkaako-nyt-ulkona-liikkumisen-renessanssi/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 23.4.2020.
Tiihonen A. 2020. Kokemusliikunnalla selviämme koronankin kanssa. (https://www.miessakit.fi/2020/04/24/kokemusliikunnalla-selviamme-koronankin-kanssa/). Blogi Miessakit ry:n nettisivulla, 24.4.2020.
Tiihonen A. 2020. Liikkuminenko kallista? Ei kai. (https://tuki.kunnolla.fi/2020/04/30/blogi-liikkuminenko-liian-kallista-ei-kai/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 30.4.2020.
Tiihonen A. 2020. Lähimmäisvastuu – ketä kiinnostaa? (https://www.miessakit.fi/2020/05/01/lahimmaisvastuu-keta-kiinnostaa/). Blogi Miessakit ry:n nettisivulla, 1.5.2020.
Tiihonen A. 2020. Hauskaa ja liikunnallista vappua (https://tuki.kunnolla.fi/2020/05/01/blogi-hauskaa-ja-liikunnallista-vappua/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 1.5.2020.
Tiihonen A. 2020. Miesten kokemuksista, mielikuvista ja näiden oudosta suhteesta – mitä opin Irwinistä ja Matti Johannes Koivusta? (https://www.miessakit.fi/2020/05/08/miesten-kokemuksista-mielikuvista-ja-naiden-oudosta-suhteesta-mita-opin-irwinista-ja-matti-johannes-koivusta/). Blogi Miessakit ry:n nettisivulla, 8.5.2020.
Tiihonen A. 2020. Koronasta käänteen tekevä kokemus: liikkumisen aloitus, lisääminen ja jatkaminen koronan jälkeenkin… (https://tuki.kunnolla.fi/2020/05/12/blogi-koronasta-kaanteen-tekeva-kokemus-liikkumisen-aloitus-lisaaminen-ja-jatkaminen-koronan-jalkeenkin/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 12.5.2020.
Tiihonen A. 2020. Mihin urheilumuistoja tarvitaan? Onko elämää ilman huippu-urheilua ja mitä tehdä, kun jalkapallon EM-kisat ja kesäolympialaiset jäävät väliin? (https://www.miessakit.fi/2020/05/15/mihin-urheilumuistoja-tarvitaan/). Blogi Miessakit ry:n nettisivulla, 15.5.2020.
Tiihonen A. 2020. Kohti parempaa tulevaisuutta eli mitä karanteenista pitäisi oppia (https://www.miessakit.fi/2020/05/29/kohti-parempaa-tulevaisuutta-eli-mita-karanteenista-pitaisi-oppia/). Blogi Miessakit ry:n nettisivulla, 28.5.2020.
Tiihonen A. 2020. Miten rakentaa fiksut liikkumistavoitteet poikkeustilan jälkeen? (https://tuki.kunnolla.fi/2020/06/05/blogi-miten-rakentaa-fiksut-liikkumistavoitteet-poikkeustilan-jalkeen/). Blogi Vantaan kaupungin liikuntapalveluiden www.kunnolla.fi –sivustolla 5.6.2020.