Urheilulajit liikuntana

Vastaus kysymykseen miksi liikun, on käsitteellisestikin erinomaisen vaikea. Käsitteiden diversiteetti (monimuotoisuus) yllättää liikunta- ja urheilubongarin viikoittain. Pelkästään urheilulajeja tai liikuntamuotoja lienee yhtä paljon kuin Suomessa esiintyy muuttolintuja.

Tarve liikunnan ja urheilun lajien ja käsitteiden luokitteluun on myös suuri. Kyse ei ole pelkästään sukupuun rakentamisesta, vaan paljon suuremmista asioista – kulttuurisesta arvostuksesta, yhteiskunnallisesta tuesta ja jopa siitä, miten omat liikunta- tai urheilukokemuksemme merkityksellistämme. Sanat ja käsitteet eivät ole viattomia.

Tein viime vuonna laajahkon selvityksen liikuntakulttuurissa käytettävistä käsitteistä (http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/liikuntakulttuurin_kasitteet_muuttuvat_ja_muuttavat.622.news), jossa pöyhin monenmoisia käsiteperheitä ja kaivoin esiin asiantuntijoiden käsitteitä. Esitin myös suosituksia, mm. liikuntalakia valmistelleelle työryhmälle.

Käsitteiden luokittelu on niin kiinnostavaa puuhaa, että olen jatkanut työtä. Uskaltaudun nyt esittelemään liikuntakulttuurin käsitepuun, jossa liikunta ja urheilu ovat runkoina, urheilulajit ja liikuntamuodot oksina ja monenmoiset toimijat, merkitykset ja perustelut juurina (2Liikuntakult_käsitepuu).

Blogeissani julkaisen nyt muutamia otteita tuosta luokitteluyrityksestäni, jonka toivon herättävän lukijoita pohtimaan omaa suhdettaan liikunnan ja urheilun käsitteisiin. Ehkä miettimään uudelleen sitä, miksi liikun tai urheilen ja mitä käsitettä liikkumisestani käytän. Videoklipeissäni yritän konkretisoida käsitteitä myös liikkuviksi kuviksi (https://www.facebook.com/miksi.liikun).

Pohdin viime viikolla omaa sulkapallon peluutani myös käsitteiden kautta (http://www.miksiliikun.fi/2015/02/06/miten-liikut-siten-olet-vai-oletko/). Tänään kohteenani on urheilulajien luokittelu. Eläinlajien luokittelijoiden kesken on suuria näkemyseroja siitä, miten eläinlajit pitäisi luokitella. Niin näyttää olevan urheilulajienkin kohdalla…

Urheilulajit liikuntana

Liikunta- ja urheilutermejä yhdistää se, että useimmiten ihmiset liikkuessaan harjoittavat jotakin liikuntamuotoa tai urheilulajia – urheillessaan aina jälkimmäistä. Yleiskäsitteiden alimmalla tasolla voidaan siis nähdä käsitteet liikuntamuoto ja urheilulaji.

Kuulostaa yksinkertaiselta. Kanervan ja Tikanderin (2012) mainiossa kirjassa Urheilulajien synty on esitetty melko kattavasti urheilulajien kirjo. Ilman luokittelua ja käsitteellistämistä eivät urheilulajienkaan evoluution esittelijät selviä, sillä jo käsite ”urheilulaji” on varsin hankala.

Kirjoittajat eivät noudatakaan kirjassaan kansainvälisen olympiakomitean käsitehierarkiaa, mutta eivät pyri luomaan sille omaakaan vastinetta. He pitäytyvät käyttämään termejä urheilulaji ja urheilumuoto joustavasti.

Jos oikein ymmärsin, niin urheilumuoto (sport) tarkoittaa esimerkiksi yleisurheilua, kun esimerkiksi seiväshyppy olisi urheilulaji (event). Lajiryhmä (discipline) tarkoittaisi esimerkiksi hyppy-, heitto-, ja juoksulajeja, joissa puhutaan vielä erikseen pikamatkoista, keskipitkistä ja pitkistä matkoista sekä aitamatkoista.

Toki yleisurheiluun kuuluvat vielä moniottelut, kävelyt ja viestit, joissa kaikissa on urheilulajeja, joissa jaetaan mitalit ja pisteet. Usein kuulee käytettävän myös jakoa sprintti- tai räjähtävän voimantuoton lajeihin, voimalajeihin ja kestävyyslajeihin sen mukaan, mitä fyysisiä ominaisuuksia laji vaatii.

Mainittakoon, että yleisurheilun käsitejärjestelmä ja luokittelu on helpoimmastä päästä – miettikääpä vaikka pohjoismaisten hiihtolajien alle syntynyttä ekosysteemiä ja lajirunsautta. Kanerva ja Tikander päätyvät käyttämään 47 käsitteen listaa urheilulajeista, vaikka niiden alle tietysti mahtuu lukematon määrä yksittäisiä urheilulajeja, kuten esimerkiksi yleisurheilun, hiihto- tai ampumaurheilun alle kuuluu.Selvempää olisi ollutkin käyttää urheilumuotoa kuvaamaan näitä useita eri urheilulajeja sisältäviä kokonaisuuksia.

Kirjan julkaisemisen tienoilla ajankohtaisena olleen Charles Darwinin Lajien synty –teoksen paine lienee vaikuttanut kirjoittajiin eivätkä he voineet välttää kiusausta käyttää teoksen nimenä ja luokitteluperusteena urheilulajien syntyä.

Tällaisetkin asiat siis voivat vaikuttaa käsitteiden käyttöön, joka on aina inhimillistä ja kontekstisidonnaista toimintaa. Kirjasta löytyvat tarkat kuvaukset yksittäisistä urheilulajeista, joita ei kuitenkaan tässä kannata kerrata, koska lista on pitkä, koko ajan kasvava ja monille melko tuttu.

Kuriositeettina toki sanottakoon, että jos käsitemäärittely urheilun ja liikunnan kesken on joskus vaikeaa, niin aikamoisia kiistoja saadaan siitäkin, mikä on urheilua ja mikä ei. Kaikkia urheilulajejahan ei ole hyväksytty mukaan ”urheiluperheeseen” ja esimerkiksi julkisten avustusten piiriin, vaikka käsitteellisesti ja käytännössäkin ne ovat selvästi urheilulajeja.

Monet konservatiivisimmista urheilun seuraajista eivät hyväksyisi monia uusia olympiaurheilulajejakaan urheiluksi.

Urheilulajista liikuntamuotoon liikuntamuodosta liikuntaan

Liikuntalajin sijasta käytetään aika yleisesti termiä liikuntamuoto. Tavallaan se kuvaakin hyvin sitä, miten esimerkiksi kävely tai pyöräily on urheilulajin lisäksi liikuntamuoto tai toisinpäin. Läheinen ilmaisu olisi liikkumistapa.

Jos oikein hiuksia halkoo, niin kävelyssä voisi erottaa pelkän paikasta toiseen siirtymisen liikkumiseksi tai liikkumistavaksi, kun esimerkiksi kuntoilu- tai ulkoilutarkoituksessa kävelystä tulisi liikuntamuoto. Kilpailu- tai harjoitusmielessä kävely olisi sitten urheilulaji tai liikuntalaji esimerkiksi silloin, kun kävelyn avulla harjoitellaan jotakin toista liikunta- tai urheilulajia varten esimerkiksi kestävyysominaisuuksia.

Jako liikunnan ja urheilun välillä on osin veteen piirretty, mutta selvästikin on niin, että jotkut urheilulajit tai –muodot sopivat paremmin liikunnaksi kuin jotkut toiset.

Liikunnalla tarkoitetaan tässä nyt sitä, että urheilulajia voi harrastaa lähes kuka tahansa tai että sitä myös harrastetaan liikuntana eikä vain urheiluna. Ymmärrän, että tällainen jaottelu saa laji-ihmiset yleensä raivoihinsa, koska periaatteessa melkein mikä tahansa urheilulaji soveltuu liikunnaksi. Jos näin ei kuitenkaan ole käynyt, niin joitakin esteitä tälle täytyy olla.

Seuraavassa on lähtökohtana Kanervan ja Tikanderin urheilulajilista, jonka vieressä on arvioituna, onko urheilulaji/ liikuntamuoto myös liikuntaa? Lähtökohtana on siis se, että kaikki urheilulajit ovat myös liikuntamuotoja, mutta ovatko ne myös liikuntaa sanan liikuntakulttuurisessa ja –poliittisessa mielessä on tässä nyt arvioitavana.

Taulukko: Onko urheilulaji- ja/tai liikuntamuoto myös liikuntaa?

Urheilulaji/ Liikuntamuoto Liikunta Urheilu
Amerikkalainen jalkapallo 1
Ampumahiihto 1
Ampumaurheilu 1
Baseball 1
Curling 1
Golf 1 1
Hiihtourheilu 1 1
Jalkapallo 1 1
Jousiammunta 1
Judo 1
Jääkiekko 1
Jääpallo 1
Karate 1
Keilailu 1 1
Kelkkailu 1
Koripallo 1 1
Kriketti 1
Käsipallo 1
Lentopallo 1 1
Luistelu 1 1
Lumilautailu 1 1
Maahockey 1
Melonta 1 1
Miekkailu 1
Moottoriurheilu 1
Nykyaikainen viisiottelu 1
Nyrkkeily 1 1
Paini 1
Painonnosto 1 1
Pesäpallo 1 1
Purjehdus 1 1
Pyöräily 1 1
Pöytätennis 1 1
Ratsastus 1
Rugby 1
Salibandy 1 1
Soutu 1 1
Squash 1 1
Sulkapallo 1 1
Suunnistus 1 1
Taekwondo 1
Tennis 1 1
Triathlon 1 1
Uintiurheilu 1 1
Vesipallo 1
Voimistelu 1 1
Yleisurheilu 1 1
Yhteensä 25 47

Listan perusteella näyttää siltä, että noin puolet urheilulajeista olisivat nyky-Suomessa myös liikuntamuotoja, joita harrastetaan pientä piiriä laajemmin eli ne olisivat myös liikuntaa. Tässä ei siis arvioitu sitä, voidaanko urheilulajia pitää sinänsä liikuntana (varmasti joku toinen olisi arvioinut listan hiukan toisin).

Jos ihmiset harrastaisivat vaikkapa nykyaikaista viisiottelua laajasti, niin se olisi varmasti liikuntaa – ja varsin hyvää sellaista. Itse näkisin melkein kaikilla urheilulajeilla olevan potentiaalia kasvaa myös merkittäväksi liikunnaksi, mutta jokin lajissa, sen harrastajissa, järjestöihmisissä tai suomalaisessa liikunta- ja urheilupolitiikassa on estänyt niitä kasvamasta tai muuttumasta laajemmin harrastetuksi liikunnaksi.

Edellinen jakolinja kuvastaa eräällä tavalla erinomaisesti sitä liikuntapoliittista railoa, joka repeää liikunnan puolustajien ja urheilun kannattajien väliin melkein aina kun julkisuudessa tai politiikan kentillä asia nousee keskustelun aiheeksi.

Kummatkin osapuolet ovat kiihkeitä puolustaessaan omaa näkökantaansa – usein omien henkilökohtaisten kokemusten kautta ryyditettynä – ja vastustaessaan toista. Käytännössä ja käsitteellisestikin rajalinjan veto on äärimmäisen vaikeaa – se on siis poliittista sekä sen hyvässä että huonossa mielessä.

Urheilulajilähtöinen käsitemäärittely tuotti tulokseksi kaksi ongelmaa: edes urheilulajien kautta ei ole helppo päästä käsiksi urheilun konkreettisiin käytäntöihin. Urheilulajien synty –teoksessakin jouduttiin ryhmittelemään yksittäisiä urheilulajeja urheilulajiryhmiksi (kirjassa käytettiin urheilulajikäsitettä tästäkin) eri tavoin kuin esimerkiksi kansainvälinen olympiakomitea urheilulajit luokittelee.

Toiseksi: urheilulajien (tai siis lajiryhmien) kautta voitiin urheilulajit jakaa jossakin määrin uskottavasti urheiluun ja liikuntaan, mutta ei päästy konkreettisesti käsiksi ainakaan yleisimpiin liikuntamuotoihin. Kävely, hiihto ja uinti ovat urheilulajeina (-lajiryhminä) yleis-, hiihto- ja uintiurheilun osia ja yleisimmistä liikuntamuodoista pyöräilykin tarkoittaa urheilulaji(ryhmänä) eri asiaa kuin liikuntamuotona.

Kotitehtäväksi voisin tietysti antaa sen, että määrittelisimme itse kukin kaikki yksittäiset urheilulajit (pituushyppy, 100 metrin selkäuinti, half pipe, jne.) edellä kuvatulla tavalla liikunnaksi ja urheiluksi.

Oletan, että tehtävä ei ole helppo ja oletan myös, että yksittäisistä urheilulajeista aika harva lopulta tulisi määritellyksi liikunnaksi. Silti ne harvat urheilulajit, jotka ovat yleisiä liikuntamuotoja ja siten myös liikuntaa, kattavat yllättävän suuren osan kaikesta liikunnastakin. Toisaalta niiden urheilulajien joukko, joita jotkut harrastavat liikuntana, on myös valtavan suuri.

Huomenna uusi näkökulma käsitteisiin…

Lähteitä ja linkkejä

Kanerva, J. & Tikander, V. (2012) Urheilulajien synty. Teos, Helsinki.

Liikuntakulttuurin käsiteluokittelua: 2Liikuntakult_käsitepuu

Videoklippejä käsitteistä: https://www.facebook.com/miksi.liikun

Tiihonen, Arto (2014) Liikuntakulttuurin käsitteet muuttuvat ja muuttavat. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:6, Helsinki. (http://www.liikuntaneuvosto.fi/julkaisut/valtion_liikuntaneuvoston_julkaisusarja/liikuntakulttuurin_kasitteet_muuttuvat_ja_muuttavat.622.news)

Kokemusluokittelua: http://omaliikunta.fi/asiantuntijat/kokemusten-kirjo

Liikuntaa vai urheilua?

DSC_0174