Wappua & Futista

Juniorina vappupäivänä oli usein peli. Se hillitsi nuorten miesten juhlimishaluja ainakin jonkin verran. Ottelupäivä oli juhlapäivä tietysti muutenkin. Silloin sai ilmaista itseään 110 prosenttisesti. Ei sitäkään nuorena oikein ymmärtänyt, miten tärkeitä tuollaiset kokemukset ovat olleet.

Nyt ikämiehenä tilanne on toisin. Ihan vapaaehtoisesti treenasimme tänään vappuaattona klo 12 ja toivotimme toisillemme matsin jälkeen hyvät vaput. Joku ystävällisesti muistutti, että “huomenna treenit on sitten, kuten tavallisestikin pyhäaamuna eli klo 10.00”. “Juhliminen kannattaa siis lopettaa ennen kahtatoista”, joku toinen lisäsi.

En usko, että juhliminen estää ikämiesten pelaamisen – vaimo voi joskus vaatia tekemään jotakin muuta ja joskus kannattaa lepuuttaa rasittuneita jalkojakin. Treenimahdollisuuksia on kuitenkin viisi kertaa viikossa, joten joskus voi harjoituksen jättää väliinkin.

Siinä penkillä aloimme spekuloida mestareiden liigan välierien tuloksilla. Joku oli sitä mieltä, että Real vielä menee jatkoon voittamalla Dortmundin 3-0. Toiset eivät siihen uskoneet. Kaikki taisivat olla sitä mieltä, että Barcelonan valtakausi on nyt tällä erää ohi. “Muut osaavat jo pelata niitä vastaan”, sanoi joku. Toinen vastasi:”Ei mikään joukkue eikä taktiikka voi ikuisesti kestää”.

Aihe on kiinnostava. Niin kiinnostava, että parikymmentä vuotta sitten kirjoitin siitä graduunikin yhden luvun. Silloin ajattelin, että voisin aihetta tutkia lähemminkin. Vielä en ole sitä tehnyt, mutta vielähän tässä on pelivuosiakin edessä, joten eihän sitä tiedä… Seuraavasta linkistä aukeaa tuo vanha pohdiskeluni, joka pitäisikin päivittää vastaamaan tätä päivää. JALKAPALLOPELIANALYYSI

Niin, olen siis aloittanut futis- tai jaliskauden. Tänään taisi olla viides kerta kentällä. Yllättävän hyvin paikat ovat kestäneet, vaikka totutteluahan tuo vielä vaatii. Leikatun lonkan lihakset eivät vielä toimi varsinkaan nopeissa liikkeissä entiseen tahtiin. Potkujakin välttelen heikommalla jalalla, mutta niinhän tekevät monet maailman huipuistakin. Ehkä olen Valtin Arjen Robben…