Asiantuntijuutta

Asiantuntijuutta annetaan, myydään ja vaihdetaan

Nykyaikana asiantuntijuuden tulee olla kaikkien saatavilla. Open access –periaate poistaa tiedon tuottajan ja käyttäjän välistä turhat portaat. Näillä sivuilla jaan mahdollisimman paljon tuottamaani tai jalostamaani tietoa suoraan sitä tarvitsevalle. Blogien lisäksi suurin osa artikkeleista, power point –esityksistä, kolumneista ja kirjoistakin, joihin olen kirjoittanut, löytyy näiltä sivuilta vain klikkauksen (http://www.miksiliikun.fi/sample-page/) takaa.

Jos haluat kehittää toimintaasi, niin mielelläni myös myyn asiantuntijuuttani. Se voi olla luento, kurssi, mentorointi, tutkimus, kehityshanke, blogi, artikkeli, kirja… alla olevien otsikoiden avulla yritän kuvata tarkemmin myytävää osaamistani. Otat vain yhteyttä, niin varmasti löydämme sinulle/teille sopivan kokonaisuuden.

Asiantuntijuus ei synny yksin tekemällä, se vaatii aina yhteisöjä, joissa osaaminen muuttuu merkityksellisiksi teoiksi. Jos sinulla on mielessäsi hanke, johon kaipaat kaveria ja luulet, että minusta olisi apua, niin ”kilauta kaverille”. Yhdessä voimme tehdä jotain uutta ja yllättävää – minullakin on monen monta ideaa, jotka kaipaisivat toteuttajia. Ehkä sinä olet sellainen.

Olen ollut akateeminen sekatyömies yhteiskunta –nimisellä raksalla kolmisenkymmentä vuotta. Tutkija, kehittäjä, suunnittelija ja toteuttaja – ideoija, innostaja, mentori ja viestittäjä. Erilaisilla porukoilla on rakennettu liikuntakulttuuria, urheiluvalmennusta, vapaaehtoistyötä, ikäpolvitoimintaa, toimintakykyä, tasa-arvoa, mutta on tässä leikitty, tanssittu, pelattu ja laulettukin. Ilman niitä ei hyvää yhteiskuntaa synnykään. Se on tullut selväksi.

Yhteiskunta ei ole vielä valmis, ei lähellekään. Meillä on vielä paljon työtä jäljellä. Pistä tulemaan viestiä, jos haluat tehdä hommia kanssani (arto@artotiihonen.fi).     

Jos sinun työmaasi tarvitsee jotakin alla mainituista osaamisistani, niin käy ensin tsekkaamassa, mitä saat ilmaiseksi. Jos raksallasi tarvitaan uutta työtä, niin pistä viestiä tulemaan. Kerro, mitä on mielessäsi, niin kerron paluupostissa, osaanko auttaa sinua ja millä hinnalla. Aina yhteistoiminnassa ei tarvita rahaakaan, joten kysy neuvoa tai ehdota yhteistyötä. Yritän keksiä ratkaisun ongelmaasi.  

Liikuntasosiologiaa – miksi liikun Liikuntasosiologiaa_miksiliikun

Urheilemisen ja urheiluvalmennuksen kehittäminen Urheileminen_valmennus

Liikunta- ja urheilukulttuurin käsitteet ja tulkinnat Liikuntakäsitteet_tulkinnat

Kokemuksellinen toimintakyky ja merkityksellinen toimijuus Kokemuksellinen_toimintakyky

Vapaaehtoistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen Vapaaehtoistoiminta_

Sukupuolten ja ikäpolvien yhteistoiminta Sukupuoltenikäpolvien_yhteistoiminta

* * *

Akateemisesta sekatyömiehestä

Peruskoulutukseni on liikuntasosiologin. Aloitin kirjoittaa näitä blogejakin, koska minulla oli käsikirjoitus liikuntasosiologian lukukirjaksi. Yllätyksekseni eteeni on tullut kaikenlaista kiinnostavaa, joten olen julkaissut siitä vasta muutaman otteen. Tulossa se kuitenkin on. Liikuntasosiologiaa olen tutkinut noin 30 vuotta, olen opettanut (liikunta)sosiologian kursseja kymmenkunta vuotta mm. Vierumäellä (Haaga-Helia amk)  ja olen ohjannut ja tarkastanut runsaasti opinnäytteitä sosiologiasta. Ja olen ollut monissa hankkeissa mukana.

Urheilin nuorena SM-tasolla niin jalkapallossa kuin hiihdossakin – ja matalammalla tasolla monessa muussa lajissa. Vieläkin urheilen aina, kun paikat vain kestävät. Olen alunperin opiskellut valmentamista, joten urheiluvalmennus on erityisen lähellä sydäntäni. Junioriurheilun sosiologiasta  tein pro graduni Urheilu kertomuksena ja runsaasti artikkeleita jo 1990-luvulla. Erityisesti olen oppinut prosesseissa, joissa olen saanut olla valmennusta käsittelevien väitöskirjojen ja muiden opinnäytteiden ohjaajana – kiitokset Rovion Esalle, Hämäläisen Kipille , Luimulan Samille ja Asellin Markolle.

Liikuntasosiologin leipälajina voi pitää käsitteiden kehittämistä ja tulkintaa. Mehän pyrimme tekemään ymmärrettäväksi liikuntakulttuurin ja yhteiskunnan muuttumista. Se tapahtuu uusilla käsitteillä tai paremmilla käsitteiden määrityksillä. Se, mitä sanoja ja käsitteitä käytämme, ohjaa myös ajattelua ja tekojamme. ”Näe maailma liikuntasosiologin silmin ja yllätyt”, näin yleensä aloitan liikuntasosiologian kurssini. Ja toden totta, erittäin kokeneetkin liikunta-alan ammattilaiset ovat nähneet sen maailmansa toisin. Jos haluat käyttöösi liikuntasosiologin ”silmälasit”, niin tutustu materiaaleihin ja ole yhteydessä. Tuon sinulle mielelläni yhdet linssit mukanani.

Elämme vertaistuen kulta-aikaa. Se johtuu internetistä ja sosiaalisesta mediasta, mutta myös siitä, että ihmiset ovat yhä koulutetumpia ja haluavat tieteen tulosten lisäksi kokemuksellisen vahvistuksen valinnoilleen. Kokemuksellisen toimintakyvyn ajatuksena on yhdistää tieteellinen tieto kokemuksellisen aineksen kanssa luotettavaksi kokonaisuudeksi, joka saa aikaan vaikutuksia. Yksinkertaistaen: tiedämme aika hyvin, mikä olisi terveellistä tai miten parantaa kuntoamme ja toimintakykyämme, mutta elämäntavan muuttaminen on liian vaikeaa. Tarvitsemmekin tietoa siitä, mikä meille on kokemuksellisesti merkityksellistä ja tarvitsemme vertaistukea saadaksemme aikaan muutoksia elämässämme.    

Harrastus- ja vapaaehtoistoiminnan valtavan suuret merkitykset ovat avautuneet laajemmalle yleisölle 2000-luvun aikana. Itsekin olin nuorempana jotenkin sokea kaikelle sille hyvälle, joka oli minulle ikään kuin liian itsestään selvää harrastaessani urheilua ja toimiessani yhdistysaktiivina. Kokemus monissa tutkimus- ja kehitysprojekteissa ja siitä virinnyt monenlainen pohdinta ovat elävöittäneet ja innostaneet minua viime vuosina. Liikunta, kulttuuri, nuoriso, sosiaaliala – lastensuojelu, vanhustyö, miesten voimaannuttaminen eli monialaiset näkökulmat ja –menetelmät ovat myös tulleet hankkeissa, jos toki arjessakin tutuiksi. Jos kokemuksellinen toimintakyky voimaannuttaa yksilöä, niin omakohtainen harrastaminen ja vapaaehtoistoiminta vahvistaa yhteisöjä, rakentaa sosiaalista pääomaa ja luottamuksen kulttuuria.

Yhdeksänkymmentäluvulla minut tunnettiin mies- ja tasa-arvotutkijana ja aktiivina. Olen sitä toki edelleenkin, vaikka painopisteet ovat laajentuneetkin melkoisesti. Poikien ja miesten voimaannuttamisen ja tukemisen osaan ehkä paremmin kuin naisten tukemisen  tai ehkä meitä miesten tukijoita on vähemmän. Yhtä lähelle sydäntäni ovat tulleet myös eri-ikäisten väliset suhteet – ikäpolvitoiminta, jolla lähennetään eri ikäisiä ihmisiä ja parannetaan muutenkin maailmaa. Ikäpolvitoiminnan olen kokenut iloisimpana asiana hankemaailmassa. Tuntuu, että tämän aika on juuri nyt. Varmaan on niin, että yhteiskuntamme tarvitsee tulevaisuudessa sekä naiset ja miehet että nuoret ja vanhat. Meitä keski-ikäisiä unohtamatta…

SAM_0826