Falunin 1974 legendat ja totuudet

Kaikki muistavat, ja jos eivät muista, niin tietävät, että Falunin MM-kisoissa 1974 iskettiin lasikuitusukset monoihin ja puusukset heitettiin rovioon. Ja että Juha Mieto olisi voittanut kaikki matkat lasikuitusuksilla, joilla inha ruotsalainen Thomas Magnusson ne voitti. Syy oli Hiihtoliiton ja Järvisen suksitehtaan sopimuksessa, jota reilu suomalainen mies kunnioitti.

Upea legenda, joka täydellistyi kuusi vuotta myöhemmin Lake Placidissa sadasosasekunnin tappioon Thomas Wassbergille, joka hyödynsi epäreilusti keksimäänsä luisteluhiihtotyyliä, jota Mietaa ei tietenkään rehellisenä suomalaisena perinteisen tyylin miehenä käyttänyt.

Suomessa asuu kuitenkin myös savolaisia, ei vain rehtejä pohjalaisia. Mitä tekivät sutkit savolaiset Falunin vuonna? Tässä pieni tarina, jossa puu- ja lasikuitusukset näyttelivät myös isoa osaa.

16-vuotias Mikkelin Hiihtäjien Harri Kirvesniemi voittaa Suur-Savon piirinmestaruuden tammikuun lopulla 1974. Saman seuran 14-vuotias Arto Tiihonen on suorastaan ylivoimainen omassa sarjassaan. Molemmat hiihtivät puusuksilla.

Maaliskuussa käytäisiin alle 16-vuotiaiden SM-kilpailut Mikkelissä Kirvesniemen ja Tiihosen kotiladuilla. Väliin osuvat Falunin kuohuttavat kisat. Mitä tehdä kiperälle suksikysymykselle?

Kummatkin päätyvät hankkimaan itselleen Fischerin lasikuitusukset. Ne tulevat viikkoa ennen kisoja Suomeen. Aikaa testaamiseen on vähän.

Kisoissa Kirvesniemi ja Tiihonen pistetään ensimmäiseen arvontaryhmään, jonka arvellaan olevan parhaan ennakkosuosikeille. Sukset voitelee Harrin isä, kuuluisa voitelumestari Tapani Kirvesniemi.

Liukkaat niistä tuleekin, mutta valitettavasti kumpaankin suuntaan. Karkialammin vaativa maasto ei anna armoa – Harri on 20., Arto vasta 40. Valtava pettymys kummallekin.

Seuraavana päivänä Harri ankkuroi Mikkelin Hiihtäjien viestijoukkueen 16-vuotiaiden mestariksi edelleen Fischereillä. Arto tekee saman alle 14-vuotiassa, mutta nyt Järvisen puusukset jalassaan.

Harrista kehittyy analyyttinen ja kaiken huomioon ottava hiihtäjä. Arto sen sijaan valitsee jalkapallon osin siksi, ettei tarvitsisi jossitella tulosten kanssa. Futishan ei ole lähtökohtaisestikaan reilu laji – vastustajaa kuuluukin naruttaa.

Toisaalta: ei se hiihtokaan ihan kaikkein reiluin laji ole. Se Falunin legendakin on oikeasti hiukan erilainen.

Magnusson nimittäin voitti toiseksi tulleen Miedon 30 km:llä 17. helmikuuta 53 sekunnilla. Magne Myrmo taas voitti 15 km:llä neljänneksi tulleen Miedon reilulla kahdeksalla sekunnilla. Myrmo jäi historiankirjoihin viimeisenä puusuksilla maailmanmestaruuden voittaneena urheilijana.

Todellinen voittaja oli DDR ja Gerhard Grimmer, joka voitti 50 km, viestin ja oli toinen 15 km:llä. Suksien lisäksi jotain muutakin liukastetta taisi olla mukana.

Mitään tiukkaa suksisopimusta ei sitä paitsi ollut olemassa; Miedolle jopa tarjottiin ennen kisoja Kneisslin lasikuitusuksia yksinoikeudella. Viisikymppiä Mietokin hiihti muovisuksilla – voitelu vaan petti ja tulos oli surkea. Hiihto on kalustourheilua, sanoo tänään Marit Björgenkin.

Totuus on tärkeää, mutta legendat muistetaan…

 

Kumman sinä olisit valinnut?

 

WP_20150220_11_13_42_ProWP_20150220_11_13_54_Pro

Aiheesta enemmän:

Tiihonen, Arto (1990) Prologi PROLOGI ja Urheilullistumisen prosessi URHEILULLISTUMISENPROSESSI. Teoksessa Urheilu kertomuksena. Liikuntasosiologian pro gradu. Jyväskylän yliopisto, Liikunnan sosiaalitieteiden laitos.

Ks. myös lehtijutut:
(http://www.kaleva.fi/urheilu/tervahiihto/puusuksi-laskettiin-hautaan-30-vuotta-sitten/364576/).
( http://www.hs.fi/urheilu/a1414564529431)